3-vuotissynttärit, osa 2
Eilen vietettiin vielä lisää synttäreitä. Kylässä oli koko joukko lapsia ja onneksi myös useita aikuisia. Jatkoin ei-niin-kovin-luovaa -teemalla ja tarjosin jälleen meksikolaistyyppistä iltapalaa. Nyt valitsin tacokuoria, jotka olivat tuollaisia veneen muotoisia. Täytteenä jälleen jauhelihaa ja papuja koko joukolla kasviksia höystettynä. Salaattiaineksia ei tällä kertaa sekoitettu, jotta mieleisten hedelmien ja kasvisten valitseminen olisi ollut helpompaa. Jalapenot unohtuivat sunnuntaina kaappiin, nyt kaivoin ne esille.
Päätin sunnuntaina ottaa juustokakusta niska-takamusotteen ja nyt siitä tuli parempi: juusto-osuus oli maukkaampi, samoin kuorrute. Vielä kun olisin viitsinyt/ehtinyt/kyennyt tasoittamaan pinnan kunnolla... Ehkä ensi kerralla (tai sitten ehkä ei). Nappula toivoi kakkuun muumia ja syötäviä ruusuja (ei siis mitä tahansa kukkia, vaan juuri ruusuja), ja olihan ne sitten järjestettävä. Annoin päivänsankarille palan marsipaania ja sain näin melkein riittävän pitkäksi aikaa rauhan askarrella muumin ja kukkia. Lopulta kolmevuotiaan keskittyminen alkoi herpaantua ja hän iloisesti ilmoitti minulle: "Katso äiti, mä laitan tätä myös jalkoihin!!" Olin vähän aikaa äimänä, että siis mitä sä... Asia selvisi sitten varsin nopeasti. Olimme sopineet, että hän ei syö palaansa, vaan kaulitsee ja muotoilee sitä. Ja kaulitsi ja muotoili sitten kanssa.
Tässä muutama kuva, palaan kakun ohjeeseen viikonloppuna.
Päätin sunnuntaina ottaa juustokakusta niska-takamusotteen ja nyt siitä tuli parempi: juusto-osuus oli maukkaampi, samoin kuorrute. Vielä kun olisin viitsinyt/ehtinyt/kyennyt tasoittamaan pinnan kunnolla... Ehkä ensi kerralla (tai sitten ehkä ei). Nappula toivoi kakkuun muumia ja syötäviä ruusuja (ei siis mitä tahansa kukkia, vaan juuri ruusuja), ja olihan ne sitten järjestettävä. Annoin päivänsankarille palan marsipaania ja sain näin melkein riittävän pitkäksi aikaa rauhan askarrella muumin ja kukkia. Lopulta kolmevuotiaan keskittyminen alkoi herpaantua ja hän iloisesti ilmoitti minulle: "Katso äiti, mä laitan tätä myös jalkoihin!!" Olin vähän aikaa äimänä, että siis mitä sä... Asia selvisi sitten varsin nopeasti. Olimme sopineet, että hän ei syö palaansa, vaan kaulitsee ja muotoilee sitä. Ja kaulitsi ja muotoili sitten kanssa.
Tässä muutama kuva, palaan kakun ohjeeseen viikonloppuna.
Kommentit
Lähetä kommentti