Luukku 18: Hämäläinen pitoleipä
Meidän joulupöydässä on niiden ruåtsalaisten vaikutteiden lisäksi hämäläisiä vaikutteita, ja mikä ettei olisi, kun olen kerran Hämeessä kasvanut. Tätä pitoleipää syödään kyllä muissakin juhlissa ja se on hyvin suosittua. Ohjetta kysytään oikeastaan aina.
Minusta pitoleipä on parhaimmillaan tuoreena ja pehmeänä voin ja kotijuuston kanssa. Mainitsen tuon pehmeän siksi, että paikoitellen tätä kutsutaan näkkileiväksi. Leipä leivotaan silloin hieman ohuemmaksi ja paistetaan uunissa rapeaksi.
Lapset halusivat ottaa piparimuotilla leivästä kuvioita, kuvioleipäsistäkin tuli oikein sulosia. Kiva idea vaikka lastenjuhliin.
Google tiesi muutamia erilaisia ohjeita tähän hommaan, mutta minä teen sillä millä ennenkin eli äitini neuvomalla ohjeella.
Hämäläinen pitoleipä
5 dl maitoa tai heraa
1 pkt hiivaa
1 tl suolaa
100 g voita
4 dl kaurahiutaleita
8-9 dl vehnäjauhoja
Sekoita hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää suola, pehmeä voi, kaurahiutaleet ja vehnäjauhot. Alusta kimmoisaksi taikinaksi ja anna kohota kaksinkertaiseksi. Kaaviloin taikina kahdelle pellille leivinpaperin päälle. Pistele levyt haarukalla ja jaa taikinapyörällä neliöiksi niin, että neliöt eivät irtoa toisistaan. Paista 275 asteessa vaaleanruskeaksi, paksuudesta riippuen paistoaika on reilu viisi minuuttia. Kovin kauaksi uunista ei siis kannata lähteä.
Tässä vielä ennen uuniin menoa.
Tämä oli hyvää, sopi karjalaiseenkin suuhun. Jotenkin mokasin ton "kahdelle pellille" -osion, mutta tulipahan ainakin paksua ja mehevää. Brien ja raparperihillon kanssa oikein oivallista.
VastaaPoistaNo kiva, että karjalaisellekin maistui:o) Eipä se paksuus taida olla haitaksi, eikä tosiaan ainakaan kuivahda. Leipäset voi tarvittaessa sitten vaikka halkaista. Kunhan vaan on kypsää.
Poista