Stella-kakku

Pikkusisko vietti viime viikonloppuna vielä toisenkin kierroksen synttäreitä kummien ja naapureiden kanssa. Stellan merkeissä edelleen. Tein suurin piirtein samat eväät, tosin kuningaspossuna oli tällä kertaa nyhtöpossua ja lisukkeena munien, kurkkusalaatin, kotijuuston, paistettujen tomaattien ja leipien lisäksi lihapyörykät. 



Kakusta tuli minusta tällä kertaa sievempi, tosin pyrstö- ja tukkasulat olivat ehkä vähän liioitellut kokoisia. Mieleeni tuli lähinnä Nakke Nakuttaja.

Kakku oli kokonaan munaton ja "vähämaitoinen."

Kakkupohja on tehty tällä ohjeella, tosin kuvan kakkua varten tein sen puolitoistakertaisena. Alkuperäinen ohje on Myllyn parhaalta.

3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2,5 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
100 g maidotonta margariinia
1 dl omenasosetta
2 dl vichyä (käytin välillä Novelle Fruitya, välillä kauramaitoa)

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muut aineet, vichy tms. lopuksi varovasti sekoittaen. Voit käyttää myös muuta rasvaa kuin pullomargariinia, sulata ja jäähdytä tällöin rasva ensin. Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan (n. 1,8 l) ja paista 175-asteisen uunin alimmalla tasolla n. 45-60 minuuttia. Anna kakun kypsyä kunnolla, se saa olla uunissa vielä senkin jälkeen kun tikkuun ei enää tartu taikinaa. Anna valmiin pohjan jäähtyä hetki ja kumoa se. Kakku irtoaa helpoiten irtopohja-, silikoni- tai teflonvuoista.

Kakun täytteenä on vadelmia ja vadelmahilloa sekä vaniljavanukasta (Alpro) ja vähän laktoosittomasta kermasta tehtyä kermavaahtoa. Kreemi on keijukreemiä eli sinisestä Keiju-margariinista (230 g), tomusokerista (1 pkt) ja vaniljasokerista (1 tl) vatkattu kreemi.

Täällä on vielä tarkempi ohje, jos joku haluaa vilkaista.

Tein leivontapuuhissani hirmuisen poikkeuksen ja otin pari vaihekuvaa kakun tekemisestä. Netti toki on näitä jo pullollaan, mutta kyllähän minäkin kun kerran muutkin. 

Tapaan pursottaa tuon kreemin kakun päälle, koska näin en sotke sitä täytteisiin. Suoraan lastalla laitettuna tuppaan sotkemaan täytteen ja kreemin, ja marsipaani ei moisesta sotkemisesta tykkää.


En vieläkään osaa ihan arvioida marsipaanin määrää. Pitäisi varmaan kirjoittaa joku kerta ylös, että kuinka paljon marsipaania käytän minkäkin kokoiseen kakkuun. Mutta "vähän iso" levy on oleellisesti mukavampi kuin "vähän pieni."




Kommentit